Tekijä: kennelcrebain

Syksyn viimeiset rutistukset alkavat olla takana päin ja nyt siirrymme lähinnä nauttimaan tästä tavallisesta arjesta. Lokakuussa olemme ehtineet käydä nyt kolmessa näyttelyssä hieman vaihtelevin menestyksin. Aivan alkupuolella kävimme päiväretkellä Rakveressa, johon olin ilmoittanut ainoastaan Kaspianin. Tuloksena sieltä eri1, mutta sa jäi uupumaan koska tuomari ei sitä koon vuoksi halunnut antaa. Muuten sanoi kyllä tykänneensä paljon.

Seuraavaksi suuntasimme vaihteeksi kotimaan näyttelyyn. Ryhmänäyttelyyn Lammin Tuulosessa oli ilmoitettu Ellen, joka sitten meni ja nappasi sieltä ROP-tuloksen. Valitettavasti ryhmäkehiin ei ehditty jäämään, sillä itse olin suuntaamassa töihin näyttelyn jälkeen. Näyttelyn miljööstä huolimatta(tämä näyttelyhän järjestetään kauppakeskuksen parkkihallissa) oli todella ihana olla kehässä – Ellen tuntui liikkuvan kuin unelma, samalla draivilla, jonka se löysi Lionheart coachingin liiketreeneissä viime kerralla.

Viimeisimpänä oli Tallinnan kv-näyttely perjantaina. Tänne olin ilmoittanut Kaspianin ja Pihlan. Alunperin näytti siltä, että niiden kehät menisi aivan päällekkäin, joten hommasin Pihlalle handlerin. Kaspianin kanssa ei menestystä tullut, jälleen kerran oli tuomarin makuun liian iso italiaanoksi ja tuloksena tällä kertaa eh. Kaspianin jälkeen kehään pääsi Pihla taitavan Saran kanssa. Heillä meni oikein hienosti ja tuloksena eri3 sa ja PN4.

Laitetaan vielä loppuun muutama syyskuva Kaspianista, jonka kanssa kävimme ”photo walkilla” Helsingissä edeltävällä viikolla. Olipa kiva kävellä ”vailla päämäärää” sen mukaan, missä näkyi kivoja maisemia tai muuten mielenkiintoista nähtävää. Ja Kaspian tuntuu osaavan tuon poseeraamisen – varsinkin jos on herkkua luvassa.

Viime sunnuntaina käväistiin Danielin ja Pihlan kanssa hyvin sateisessa Tallinnassa Luigessa kansainvälisessä koiranäyttelyssä. Apsot arvosteli ranskalainen Sylvie Desserne, joka antoi molemmille ihan kivat arvostelut. Daniel oli uroksissa PU2 ja sai Cacibin, Pihla taas ainoana nartuissa PN1, Cacib ja VSP. Ei siis mikään turha reissu tämäkään. Kotimatkalla kelikin suosi jo, joten istuskeltiin koko matka kannella ihastellen maisemia.

Palataanpa hetkeksi vielä viime viikonlopun tunnelmiin ja lhasa apsojen clubbariin Lammille Villa Mainiemeen. Edellisestä apsojen club show’sta onkin ehtinyt vierähtää jo hyvä tovi, itseasiassa niin kauan, että minulla ei silloin vielä apsoa ollutkaan. Yhdistyksen 45-vuotis juhlavuoden kunniaksi päätimme sellaisen järjestää ja valmistelut aloitettiin hyvissä ajoin reilu vuosi sitten.

Paikaksi meille valikoitui aivan ihana Villa Mainiemen tila Lammilla. Puitteet siellä oli erinomaiset, kehä oli hienolla nurmialueella, jonka vieressä oli katoksetkin jos vaikka olisi sattunut satamaan. Sää kuitenkin onneksi suosi meitä, aurinko paistoi, mutta ei ollut liian kuuma. Paikalla olisi voinut myös yöpyä, mutta itselleni osui yövuoro juuri edeltäväksi yöksi niin jäi sitten se väliin.

Yövuorosta päästyäni suuntasin siis nappaamaan mukaan Dawan, Danielin ja Ellenin ja sitten vielä koukattiin Tuusulan kautta josta mukaan lähti vielä Ellenin veli Jäbä kera omistajansa. Näyttely oli laitettu alkamaan vasta kello 11, joten ehdimme hyvin paikalle ja valmistautumaan kehän alkamiseen. Tuomarina meillä toimi Carita Lund.

Ensimmäisenä meidän porukasta kehään pääsi Daniel, joka sijoittui hienosti valiouroksissa kakkoseksi, sai kp:n ja pääsi vielä paras uros kilpailussa kakkossijalle. Caritan mielestä Daniel näytti todella hienolta seistessä, mutta liikkeessä olisi saanut olla hieman enemmän intoa. Kun urokset oli arvosteltu menimme pienen tauon aikana syömään. Oli ihana kokoontua näyttelyporukan kanssa ruokailemaan saman pöydän ääreen. Maittavan ruokatarjoilun järjesti Villa Mainiemi, oli hienoa päästä valmiiseen pöytään ja näin yövuoron jälkeen alkoi ollakin nälkä puolen päivän aikaan.

Ruokailun jälkeen alkoivat nartut ja meiltä niihin osallistui siis Ellen ja Dawa. Ellen voitti nuoret nartut ja sai kp:n ja näin ollen pääsi myös paras narttu kehään. Dawa tuli neljän valionartun joukosta hienosti toiseksi, myös kp:n kera. Paras narttu -kilpailussa sitten molemmat valittiin jatkoon, mutta ainoastaan Dawa sijoittui neljänneksi.

Viimeisenä olikin Jäbän vuoro. Jäbä voitti lemmikkiluokan urokset, mutta loppukilpailussa jäi hienolle nartulle kakkoseksi eli oli VSP. Lopuksi järjestettiin vielä erikoiskilpailuja eli paras pää ja ilme, paras turkki sekä parhaat liikkeet. Kahteen ensimmäiseen kilpailuun minun koirat saivat lipukkeita ja Dawa nappasi hienosti paras turkki-maininnan. Tästä palkintona oli upea Hanna Rannan maalaama taulu, joka pääsee ehdottomasti koristamaan kotimme seinää. Palkinnot muutenkin olivat todella upeita, tapahtumatoimikunnan Sanna oli tehnyt hienoa työtä kysellessään sponsorointia ja lahjoituksia. Myös yhdistyksen hankkimat lasiset pystit olivat hienot, mielestäni paljon kivemmat muistot kuin nuo tavalliset pystit mitä näyttelyistä yleensä saa.

Tapahtuman jälkeen saimme nopeasti paikat siistiksi ja suuntasimme autot täynnä palkintoja koteihimme. Oli ihana ajella maalaismaisemassa kauniissa kelissä kotiin päin, vaikka tässä vaiheessa väsytti jo melkoisesti. Kuvia ei kamalasti ehtinyt ottaa sillä päivä sujui haipakkaan kehässä ympyrää juostessa, mutta tässä nyt edes pari. Danielin seisotuskuvan on ottanut Marika Tiirikainen.

Viime viikonloppuna teimme Kaspianin, Dawan ja Danielin kanssa retken Ruotsiin Norrköpingiin. Mitään suuria odotuksia ei reissulle oltu edes asetettu, lähdettiin kun sattui sopivasti vapaa viikonloppu eikä ole hetkeen reissattu muualla kuin tuolla Baltiassa. Oli mukava kun ehti lauantaina rauhassa pestä koirat kotona ja ajella sateiseen Turkuun, josta jatkoimme matkaa laivalla. Laiva saapui aamulla aikaisin Tukholmaan ja kun meillä sattui olemaan kehät viimeisten joukossa niin saatiin melko rauhassa ajella Norrköpingiin.

Tottakai hieman jännitystä saatiin siitä, että meneekö kehät päällekkäin ja kun yksin on liikenteessä niin sitten olisi joutunut miettimään kuka jää esittämättä. Onneksi kuitenkin Kaspianin kehä ehti loppua niin, että ehdin jopa hieman harjailemaan Danielia ennen kuin piti rientää sen kanssa kehään. Siinä kohtaa meinasi kyllä mennä sormi suuhun kun Daniel ja Dawa joutuivat kilpailemaan vastakkain, mutta onneksi apua sai pyytämällä. Ja sitten niihin tuloksiin:

Quetshadee Aqua Terra ”Kaspian” ERI 1 SA PU2 VARA-SERT VARA-NORDSERT
Crebain No Name Key ”Daniel” ERI 1 SA PU1 SERT NORD-SERT SE MVA VSP
El Minja’s Dawa ”Dawa” ERI 1 SA PN1 SERT NORD-SERT SE MVA ROP

Eli reissu meni tuloksien puolesta lähestulkoon täydellisesti. Ryhmäkehiin ei enää uskallettu jäädä, sillä laivaan ehtiminen alkoi epäilyttää. Onneksi lähdettiin sitten ajelemaan kohti Tukholmaa, sillä siellä päässä odottikin melkoiset ruuhkat ja todennäköisesti oltaisiin sen takia myöhästytty laivasta.

Käytiin tuossa joku aika sitten Musti ja Mirrin ja Diana Kortelahden yhdessä järjestämissä pop up -kuvauksissa Kaspianin kanssa ja saatiin nyt nämä viimeistellyt kuvat itselle. On se vaan kuvauksellinen eläin <3.

Sunnuntaina 13.7. osallistuimme Ellenin kanssa Hyvinkään kaikkienrotujen koiranäyttelyyn. Keli oli varsin trooppinen, välillä satoi ja välillä paistoi aurinko. Tästä huolimatta Ellen esiintyi edukseen ja tulokset sekä arvostelu olivat varsin hienot: ERI 1 Sa jun-sert PN3 jun-rop ! Tämä oli Ellenin kolmas junioriserti joten Ellenistä tuli myös Suomen juniorimuotovalio.

Kesäkuun alussa kävimme reissussa Liettuassa, mukana olivat Dawa, Ellen, Daniel ja Kaspian. Yksin neljän koiran kanssa meinasi välillä loppua kädet, mutta yllättävän hyvin selvittiin reissusta. Daniel oli tällä kertaa mukana vain katselemassa maisemia, sillä en ehtinyt sitä pesemään ennen reissua ja reissun päällä tuntui siltä kuin pieni flunssa olisi iskenyt, joten kehässä käytiin sitten vain muiden kanssa. Dawa nappasi heti ensimmäisenä päivänä itselleen Liettuan ja samalla myös Baltian muotovalion arvon, Ellen sai molempina päivinä junnusertit ja junnuvalioitui näillä Liettuaan ja sitten Kaspian yllätti toden teolla ja oli sunnuntaina ROP. Harmitti kun ei voitu jäädä ryhmäkehiin, mutta meillä alkoi jo olla kiire laivalle.

Tallinnassa sitten Dawa vaihtoi kyytiä ja lähti reissaamaan Etelä-Eurooppaan, kohteinaan Bosnia-Hertsegovina, Montenegro, Kreikka ja Unkari. Saimme reissun edetessä ihania kuvaterveisiä Dawalta ja olipa tuo löytänyt uuden ystävänkin jackrusselinterrieristä. Tulokset myös puhuvat puolestaan, Dawa valioitui kaikista mahdollisista maista (Unkarista tarvitsee 4 sertiä ja ekan ja vikan välissä tulee olla vuosi, joten se jäi nyt saavuttamatta) ja kirsikkana kakun päällä sai tarvittavat CACIB:it heti ensimmäisestä maasta ja on nyt myös Kansainvälinen muotovalio.

Tuhannet kiitokset vielä Juliannalle kun otitte Dawan mukaan ja piditte siitä niin hyvää huolta<3!

Ollaan aloitettu tämä vuosi ihan mukavasti näyttelyiden saralla. Tähän mennessä uusia titteleitä ovat napanneet Olivia, joka lisäsi riviinsä Viron ja Latvian muotovalion arvot, sekä Daniel, joka valioitui kertaheitolla Suomeen, Viroon ja Latviaan. Olivia on kerännyt kaksi juniorisertiä Virosta ja yhden Suomesta ja olipa samalla Suomessa myös VSP Lahden kansainvälisessä näyttelyssä melko kovatasoisessa joukossa. Näiden lisäksi Dawa kävi nappaamassa Tallinnassa yhden Cacibin, nyt ollaan jo puolivälissä niiden keräämisen kanssa.

Tästä on hyvä jatkaa, kesälle onkin taas jos jonkinlaista suunnitelmaa. Niistä sitten myöhemmin lisää.

Parisen viikkoa sitten kirsikkapuiden ollessa parhaimmillaan kukassa Ellen pääsi valokuvaaja Diana Kortelahden kuvattavaksi, tässä parhaimmat otokset.

Pennut pääsivät poseeraamaan keskiviikkona 6 viikkoispäivänsä kunniaksi. Kuvat ottanut Miika Kulmala.