Palataanpa hetkeksi vielä viime viikonlopun tunnelmiin ja lhasa apsojen clubbariin Lammille Villa Mainiemeen. Edellisestä apsojen club show’sta onkin ehtinyt vierähtää jo hyvä tovi, itseasiassa niin kauan, että minulla ei silloin vielä apsoa ollutkaan. Yhdistyksen 45-vuotis juhlavuoden kunniaksi päätimme sellaisen järjestää ja valmistelut aloitettiin hyvissä ajoin reilu vuosi sitten.
Paikaksi meille valikoitui aivan ihana Villa Mainiemen tila Lammilla. Puitteet siellä oli erinomaiset, kehä oli hienolla nurmialueella, jonka vieressä oli katoksetkin jos vaikka olisi sattunut satamaan. Sää kuitenkin onneksi suosi meitä, aurinko paistoi, mutta ei ollut liian kuuma. Paikalla olisi voinut myös yöpyä, mutta itselleni osui yövuoro juuri edeltäväksi yöksi niin jäi sitten se väliin.
Yövuorosta päästyäni suuntasin siis nappaamaan mukaan Dawan, Danielin ja Ellenin ja sitten vielä koukattiin Tuusulan kautta josta mukaan lähti vielä Ellenin veli Jäbä kera omistajansa. Näyttely oli laitettu alkamaan vasta kello 11, joten ehdimme hyvin paikalle ja valmistautumaan kehän alkamiseen. Tuomarina meillä toimi Carita Lund.
Ensimmäisenä meidän porukasta kehään pääsi Daniel, joka sijoittui hienosti valiouroksissa kakkoseksi, sai kp:n ja pääsi vielä paras uros kilpailussa kakkossijalle. Caritan mielestä Daniel näytti todella hienolta seistessä, mutta liikkeessä olisi saanut olla hieman enemmän intoa. Kun urokset oli arvosteltu menimme pienen tauon aikana syömään. Oli ihana kokoontua näyttelyporukan kanssa ruokailemaan saman pöydän ääreen. Maittavan ruokatarjoilun järjesti Villa Mainiemi, oli hienoa päästä valmiiseen pöytään ja näin yövuoron jälkeen alkoi ollakin nälkä puolen päivän aikaan.
Ruokailun jälkeen alkoivat nartut ja meiltä niihin osallistui siis Ellen ja Dawa. Ellen voitti nuoret nartut ja sai kp:n ja näin ollen pääsi myös paras narttu kehään. Dawa tuli neljän valionartun joukosta hienosti toiseksi, myös kp:n kera. Paras narttu -kilpailussa sitten molemmat valittiin jatkoon, mutta ainoastaan Dawa sijoittui neljänneksi.
Viimeisenä olikin Jäbän vuoro. Jäbä voitti lemmikkiluokan urokset, mutta loppukilpailussa jäi hienolle nartulle kakkoseksi eli oli VSP. Lopuksi järjestettiin vielä erikoiskilpailuja eli paras pää ja ilme, paras turkki sekä parhaat liikkeet. Kahteen ensimmäiseen kilpailuun minun koirat saivat lipukkeita ja Dawa nappasi hienosti paras turkki-maininnan. Tästä palkintona oli upea Hanna Rannan maalaama taulu, joka pääsee ehdottomasti koristamaan kotimme seinää. Palkinnot muutenkin olivat todella upeita, tapahtumatoimikunnan Sanna oli tehnyt hienoa työtä kysellessään sponsorointia ja lahjoituksia. Myös yhdistyksen hankkimat lasiset pystit olivat hienot, mielestäni paljon kivemmat muistot kuin nuo tavalliset pystit mitä näyttelyistä yleensä saa.
Tapahtuman jälkeen saimme nopeasti paikat siistiksi ja suuntasimme autot täynnä palkintoja koteihimme. Oli ihana ajella maalaismaisemassa kauniissa kelissä kotiin päin, vaikka tässä vaiheessa väsytti jo melkoisesti. Kuvia ei kamalasti ehtinyt ottaa sillä päivä sujui haipakkaan kehässä ympyrää juostessa, mutta tässä nyt edes pari. Danielin seisotuskuvan on ottanut Marika Tiirikainen.
Crebain 